Menu
Moni työikäinen omaishoitaja työskentelee myös kodin ulkopuolella. Moni haluaisi tehdä omaishoitajan tehtävän lisäksi palkkatyötä, mutta jostain syystä se ei heidän kohdallaan ole mahdollista tai onnistu. Onnistumisesta voidaan varmaankin puhua, kun tahtoa ja taitoa olisi, mutta palaset eivät vain loksahda kohdilleen. Mutta kun loksahtavat, työnantaja saa luultavimmin hyvin motivoituneen ja tunnollisen projektinhallinnan ammattilaisen, joka tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja osaa pitää monet langat käsissään eikä turhasta hätäänny.
Omaishoitajaystävällinen työpaikka
Entä mitä työpaikalla tulee huomioida, jotta tällaisen empaattisen moniosaajan saa palkkalistoilleen. Tärkeimmät asiat omaishoitajana toimivalle työntekijälle ovat työpaikalla varmasti avoin ja kuuleva ilmapiiri sekä molemminpuolinen joustavuus. Liukuvat työajat, osa-aikatyö sekä etätyön mahdollistava teknologia ovat ehdottomasti konkreettiset työkalut, joilla omaishoitaja voi sukkuloida palkkatyön ja omaishoitotyön välillä. Työaikaan liittyvistä joustoista osa on työaikalainsäädännönkin mukaan perusteltua. Yhtenä perusteena lain perusteluissa mainitaan sairaan läheisen hoito.
Omaishoitajaliitto on kirjannut nettisivuilleen hyviksi havaittuja työelämän joustoja, jotka auttavat omaishoitajaa jaksamaan. Yksi tärkeimmistä keinoista sovittaa yhteen ansiotyö ja omaishoito ovatkin työaikaan liittyvät joustot. Myös mahdollisuus olla vaikuttamassa työaikoihin ja -vuoroihin auttavat yhdistämään ansiotyötä läheisen hoitamiseen.
Tiivistetty työaika, työaikapankki ja lomarahojen vaihto vapaiksi mahdollistavat omaishoitajalle arkivapaita, jolloin omaishoidettavan kanssa on mahdollista hoitaa mm. virasto-, lääkäri- ja kuntoutuskäyntejä yms.
Etätyömahdollisuuksilla voidaan tukea työelämän omaishoitoystävällisyyttä. Monia työtehtäviä ei ole sidottu paikkaan tai aikaan ja työn voi tehdä missä ja milloin vain. Joissain tilanteissa työajan seurantaa tärkeämpää ja oleellisempaa saattaakin olla työn tuloksen seuraaminen. Omaishoitoystävällisessä työpaikassa työntekijä voi tehdä etätyötä sovitun määrän ja vaikuttaa etätyöskentelyn ajankohtiin. Tietenkin tasapuolisesti kaikkien työntekijöiden kesken ja työyhteisön kanssa yhdessä sopien.
Työn sisältöön ja vaativuuteen vaikuttaminen tukevat työssäkäyvän omaishoitaja jaksamista, sillä hoidettavan kunto ja käytössä olevat palvelut saattavat vaihdella. Kun omaishoidettavan kunto on heikentynyt tai palvelut eivät vastaa tarvetta, on hyvä keskusteluyhteys työntekijän ja työnantajan välillä äärimmäisen tärkeää: Onko tällöin mahdollista löytää vähemmän kuormittavia ja vastuuta sisältäviä tehtäviä. Vastaavasti omaishoitajan tulee voida haastaa itseään töissä ja työn vastata hänen osaamistaan silloin, kun hoitotyö sujuu hoidettavan kohentuneen kunnon tai toimivien palveluiden ansiosta. Molemminpuolinen jousto, avoimuus ja kuuntelu ovatkin todella tärkeitä työntekijän ja -antajan välillä.
Työyhteisössä on hyvä kannustaa kaikkia työntekijöitä huolehtimaan itsestään sekä läheisistään ja mahdollistaa sitä. Työntekijä voi paremmin ja jaksaa tehdä töitä, kun läheiset voivat hyvin ja omaa elämäntilannetta uskaltaa ottaa esiin matalammalla kynnyksellä. Myös toimiva työterveyshuolto, työergonomiasta huolehtiminen sekä liikuntapalveluiden tarjoaminen tukevat työntekijän terveyttä, hyvinvointia ja jaksamista.
Omaishoitaja on moniosaaja
Mikä sitten tekee omaishoitajasta monet langat käsissään pitelevän projektipäällikön, joka pystyy samaan aikaan lohduttamaan, lääkitsemään, kokkaamaan ja järjestelemään.
Omaishoitaja on kouliintunut monen alan ”asiantuntija” ja oppinut vähintäänkin selvittämään ja hoitamaan asioita sairaaloiden, virastojen, apteekkien, pankkien, vakuutusyhtiöiden jne. kanssa.
Moni omaishoitaja on hoidettavalleen edunvalvoja, lakimies, tohtori, sairaanhoitaja, jumppari, terapeutti, kokki, tulkki, opettaja, kirjuri, mapittaja, puolestapuhuja ja esiintyjä, viihdyttäjä, autokuski, tapahtumajärjestäjä… Ja samaan aikaan rakastava omainen. Monet kontaktit sekä erilaiset ja yllättävätkin tilanteet ovat opettaneet omaishoitajat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Omaishoitaja pystyy tekemään samaan aikaan montaa asiaa ja hänellä on samaan aikaan monta rautaa tulessa. Ja kaikesta tästä huolimatta yllättävä käänne arjessa ei suista omaishoitajaa tolaltaan, vaan ongelmanratkaisutaito ja rationaalinen ajattelu ja toiminta ovat omaishoitajan ominaisuudet, jotka arki on koulinut aivan uudelle tasolle. Kukapa ei tällaista moniosaajaa ja ennen kaikkea uudenomaksujaa haluaisi työtiimiinsä.
Omaishoitajan tukeminen kannattelee yhteiskuntaakin
Yhteiskunnallisesti omaishoitajien jääminen työelämän ulkopuolelle on kallista ja resurssien hukkaan heittämistä. Monet omaishoitajat ovat yhteiskunnan kouluttamia alojensa ammattilaisia ja tämä koulutusresurssi ei palaudu yhteiskunnan käyttöön, jos omaishoitajien työelämässä pysymisestä ei huolehdita. Monilla aloilla on työvoimapula ja työntekijöiden työuria halutaan pidentää. Onko yhteiskunnalla siis varaa menettää omaistaan hoitavat työikäiset ja työkykyiset osaajat työmarkkinoilta tai uuvuttaa heidät ennenaikaisesti?
Työikäisen omaishoitajan joutuessa luopumaan ansiotyöstään, kustannukset yhteiskunnalle ovat kovat. Oulun seudun omaishoitajat ry on lokakuussa 2022 julkaistussa raportissaan, Erityislasten vanhempien työssäkäynnin mahdollistavien palveluiden kustannusvaikutukset, vertaillut kustannusten muodostumista omaishoitajille ja yhteiskunnalle erilaisissa tilanteissa, joissa omaishoitoa ja ansiotyötä sovitetaan yhteen.
Vaikuttavuuslaskelmat osoittavat, että ansiotyöstä pois jättäytyminen aiheuttaa monenlaisia taloudellisia menetyksiä. Perheen kannalta suurimmat vaikutukset syntyvät menetetystä palkkatulosta ja yksilön kohdalla pidemmällä aikavälillä eläkekertymästä. Tämä alentaa myöhemmässä vaiheessa ihmisten mahdollisuuksia tulla toimeen ja lisää yhteiskunnan kuluja mm. toimeentulon tukemiseksi. Yhteiskunnalle syntyy kustannuksia paitsi erilaisista tukipalveluista, myös menetetyistä verotuloista, joista voi muodostua varsin suuria pidemmällä aikavälillä.
Omaishoitajan motivaatio työelämässä toimimisesta nousee halusta olla osa yhteiskuntaa ja työyhteisöjä sekä hyödyntää hankkimaansa koulutusta ja toimia oman mielenkiintonsa kohteen parissa. Työ antaa omaishoitajalle mahdollisuuden toteuttaa itseään juuri häntä kiinnostavien asioiden parissa ”oman elämänsä päähenkilönä”. Työ voi olla luomassa hyvinvointia ja jaksamista, kun energian voi kohdistaa itseä innostaviin asioihin ja ajatukset saa toisaalle omaishoitotilanteen raskaasta ja surullisestakin arjesta. Työ voi siis olla merkittävässä roolissa ehkäisemässä uupumista. Työikäisten uupuminen ja siitä seuraavat kustannukset ovat nekin merkittävä kulu yhteiskunnalle.
Oikeus työhön, työyhteisöön, toimeentuloon, osallisuuteen, koulutukseen ja koulutusta vastaavaan työhön, eläkkeen kertymiseen ja eläkkeeseen, itsensä kehittämiseen ja toteuttamiseen, uraan, tunteeseen olla osa yhteiskuntaa… tähän kaikkeen pitäisi olla oikeus myös omaishoitajalla, tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin työelämässä.
Terhi Virtanen, koulutettu omaishoidon kokemusasiantuntija
Lähteet:
https://omaishoitajat.fi/mita-on-omaishoito/tyo-ja-omaishoito/tyontekijalle/
Palkka on elintärkeä, vaikka se pieni onkin – Erityislasten vanhempien työssäkäynnin mahdollistavien palveluiden kustannusvaikutukset; Oulun seudun omaishoitajat ry:n raportti. 2022.