Menu
Omaishoito on keskeinen tapa järjestää hoiva ja tukea kotona asumista. Omaishoidon tukea myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.
Omaishoitajat eri ikäryhmissä
Usein omaishoitajina toimivat iäkkäät puolisot, jotka huolehtivat esimerkiksi muistisairaista tai muista hoivaa tarvitsevista läheisistään. Ilman omaishoitajaa alimpaan omaishoidon tukiluokkaan kuuluva henkilö tarvitsisi alueellamme vähintään kolme kotihoidon käyntiä vuorokaudessa, ja seuraavassa tukiluokassa hoito vastaa jo ympärivuorokautista palveluasumista. Myös työikäiset toimivat omaishoitajina. Suurin osa työikäisistä omaishoitajista hoitaa lastaan, mutta yhä useampi huolehtii myös ikääntyvistä vanhemmistaan. Ansiotyön ja omaishoidon yhdistäminen on usein haastavaa, eikä nykyinen palveluverkko tue sitä riittävästi. Kansalaisilla on joka tapauksessa oikeus työhön, ja julkisella vallalla on perustuslain 18 §:n mukainen velvollisuus edistää työllistymisen mahdollisuuksia.
Omaishoidon nykytila ja haasteet
Väestöennusteiden mukaan yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2045 mennessä, samalla kun hyvinvointialueet tavoittelevat palvelurakenteen keventämistä. Vuonna 2024 sopimusomaishoitoa sai koko maassa vain neljä prosenttia 75 vuotta täyttäneistä, ja Länsi-Uudellamaalla vastaava osuus oli kolme prosenttia. Sopimusomaishoito on siis harvinaistunut, vaikka sen pitäisi kansallisten tavoitteiden mukaan yleistyä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tuki kohdennetaan tällä hetkellä vaativampaan ja päivittäin sitovaan hoivaan jo alimmassa tukiluokassa.
THL on korostanut, että alueelliset käytännöt vaihtelevat ja asettavat omaishoitajat eriarvoiseen asemaan. Valtakunnalliset myöntämisperusteet, ns. Omakari-kriteerit, parantaisivat yhdenvertaisuutta, helpottaisivat hallintoa ja selkeyttäisivät käytäntöjä. THL:n arvio vuodelta 2024 osoittaa, että Länsi-Uudenmaan käytännöt poikkeavat monin tavoin Omakari-ehdotuksesta.
Omaishoidolla on merkittävä taloudellinen vaikutus. Ympärivuorokautinen hoito maksaa noin 65 000 euroa vuodessa, kun omaishoidon kustannukset ovat keskimäärin noin 13 000 euroa vuodessa. THL:n arvion mukaan: “omaishoidon arvo yli 18-vuotiaiden osalta on 418 miljoonaa euroa vuodessa, kun vaihtoehtoiskustannukset olisivat jopa 1,25 miljardia euroa. Ilman omaishoitajia hyvinvointialueilla olisi edessä merkittävä lisäys kotihoidon ja ympärivuorokautisten palvelupaikkojen tarpeessa. Riittävästi tuettu omaishoito mahdollistaa monille iäkkäille ja pitkäaikaissairaille kotona asumisen pidempään, vähentää muiden palveluiden tarvetta ja auttaa hillitsemään kustannuksia.”
Kehityshankkeet ja tarvittavat toimet
Alueellamme kehitetään omaishoitoa; Omaishoitajan polku -mallia ja vapaan järjestämistapoja kehitetään parhaillaan THL:n rahoittamissa hankkeissa. Uusia ratkaisuja, kuten joustavampia sijaishoidon järjestelyjä ja perheiden tarpeisiin mukautuvia palvelumuotoja, pilotoidaan jatkuvasti. Nämä ovat tärkeitä ja myönteisiä askelia, mutta niiden vaikutus jää edelleen rajalliseksi ilman laajempaa kokonaisuudistusta ja strategista näkemystä omaishoidon merkityksestä hoivan kokonaisuudessa nyt ja tulevaisuudessa. Tähän sisältyvät muun muassa tahtotila, määrälliset ja laadulliset tavoitteet omaishoidolle sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet.
Omaishoito ei ole ehtymätön luonnonvara. Alueellamme toimii jo suuri joukko omaishoitajia, jotka vastaavat eri-ikäisten läheistensä hoivasta. On varmistettava, että he saavat tarvitsemansa tuen ja räätälöidyt palvelut. Kaikkien ei pidä saada samaa, vaan sitä, mitä kukin tarvitsee. Kun omaishoitajat kokevat, että heidän työnsä tunnustetaan ja he saavat riittävän tuen, omaishoito voi yleistyä ja toimia keskeisenä osana sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta.
Päätöksentekijöiden rooli on keskeinen, kun omaishoitoa kehitetään osana hoivan kokonaisuutta. Riittävästi tuettu omaishoito on yksi vaikuttavimmista ja kustannustehokkaimmista tavoista järjestää hoivaa. Omaishoidon vahvistaminen osana palvelujärjestelmää edellyttää, että myös päättäjät kantavat vastuunsa sen kehittämisestä ja toteuttamisesta.
Ritva Särkkä, puheenjohtaja
Suvi Mansukoski-Mustonen, toiminnanjohtaja
Länsi-Uudenmaan omaishoitajat ry
Pirjo Mäkinen, puheenjohtaja
Minna Mäenpää, OmaisOiva-koordinaattori
Hiiden Omaishoitajat ry
Lue lisää:
Jotta omaishoito onnistuu – Omaishoidon edellytykset hyvinvointialueilla -opas.
Omaishoitajaliiton omaishoitajakysely 2024
THL omaishoidon tilannekuva 2024
THL Omaishoito on hyvinvointialueille kustannustehokasta – omaishoitajat tarvitsevat riittävän tuen
Tilastohaku – Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki, hakusanalla omaishoito
