skip to Main Content

9.6.2020 OmaisOiva-koordinaattori Minna Mäenpään ajatuksia ja avoimia kysymyksiä omaishoitajan jaksamisesta

#OmaishoitoKoskettaaJokaista #Omaishoitoyhteisö

Alkuun ajattelin kirjottaa aivan muusta aiheesta, mutta viime aikojen omaishoitajien kohtaamisien kautta päädyin pohtimaan omaishoitajan jaksamista ja sen merkitystä.

Mitä merkitsee kokonaisuudelle ja perheen hyvinvoinnille, että omaishoitaja jaksaa ja voi hyvin? Miten määritämme jaksamisen ja siihen liittyvän hyvinvoinnin sekä sen tunteen, kokemuksen siitä, että minä jaksan ja voin hyvin. Mitkä osatekijät vaikuttavat siihen voinko tänään hyvin – mutta huomioiden, että kenties tilanne eilen oli toinen ja huomisesta emme vielä tiedä. Miten omaishoitajat jaksavat, se tärkeä kysymys?

Jos me kysymme miten omaishoitaja jaksaa tai mielessä herää huoli jaksamisesta, niin onko meillä mahdollista tarjota hänelle juuri niitä hänen tarvitsemiaan jaksamisen tuen muotoja. Lähdemmekö pureutumaan ja etsimään mahdollisia yksilöllisiä tuen keinoja vai tarjoammeko vain ensimmäistä kasan päällimmäistä, jos tärppäisi. Entä tilanteessa, kun on jo menty ehkä yli jaksamisen rajan, miksi on päädytty tähän tilanteeseen. Olisimmeko voineet tehdä jotain toisin?

Entä tilanne, että omaishoitaja voi hyvin, mitkä asiat ja keinot ovat olleet merkittävässä roolissa? Miten voisimme nostaa näitä asioita esille ja todeta, että on löydetty toimivia tapoja ja saatu onnistumisen kokemuksia.

Omaishoitotilanteiden erilaisuus, hoivan kesto, hoidon sitovuus ja vaativuus sekä kuormittuneisuus, mikä merkitys niillä on tuen tarpeisiin? Onko hoidon sitovuudella tai vaativuudella millainen konteksti jaksamiseen tai miten se tulisi huomioida omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelmassa?

Pystymmekö asettautumaan toisen asemaan tai näkemään tilannetta omaishoitajan näkökulmasta? Jos omaishoitaja ylikuormittuu ja uupuu, mitä siitä on seurauksena pahimmillaan. Sen me kaikki voimme varmasti tietää. Puhutaan ennaltaehkäisystä, koulutuksesta, valmennuksesta ja räätälöidyistä tuen muodoista. MItä ne voisivat parhaimmillaan olla ja kohtaavatko ne omaishoitoperheen oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti ?

Onko omaishoitajalla mahdollisuus osallistua järjestölähtöiseen toimintaan? Sen merkitys jaksamiselle ja hyvinvoinnille on merkittävä. Miten me voimme mahdollistaa sitä ja tarjota toimintaamme myös heille, jotka eivät kykene osallistumaan kodin ulkopuoliseen toimintaan.

Mikä merkitys on jaksamisella hoivan laatuun ja hoidettavan, läheisen hyvään kohteluun? Me kaikki voimme kenties osin tunnistaa oman käyttäytymisemme, kun olemme väsyneitä ja kuormittuneita. Omaishoitajan hyvinvoinnin on todettu heijastuvan suoraan hoidettavan, läheisen hyvinvointiin. Eräs omaishoitaja kuvasi kuormittuneisuuttaan ja siihen vajoamista seuraavin sanoin: ” Se tuntui kuin olisi ollut oravanpyörässä, josta ei meinaa päästä ulos, jos joku ei auta pysäyttämään pyörää ja ohjaa taas oikeaan suuntaan.”

Omaishoitajan toimintakyky ja sen ylläpitäminen, mitä mahdollisuuksia on omaishoitajalla huolehtia omasta terveydestään ja voimavaroistaan? Usein omaishoitajat saavat kuulla, kuinka pitäisi nukkua hyvin ja huolehtia omasta liikkumisesta ja ravitsemuksesta. Taloudelliset asiat saattavat kuormittaa – miten pärjäämme ja laskut on kuitenkin maksettava. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen – mahdoton vai mahdollinen palapeli? Työssä käyminen koetaan usein myös henkireikänä ja sosiaalisten suhteiden ympäristönä. Parisuhde asiat eri omaishoitotilanteissa, entä yksinäisyys omassa kodissa ja kenties oma terveyskin on välillä vaakakupissa.

Usein läheistä, hoidettavaa ei voi jättää yksin edes hetkeksikään. Keskusteluissa nostetaan esille, kuinka omaishoitajan tulisi tavata ystäviä, osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan ja hyödyntää omaishoidon vapaitaan enemmän. Omaishoitajat kertovat usein ystävien häviävän tai niiden suhteiden ylläpito jää erittäin vähälle sitovassa hoivatilanteessa. Sosiaalisten tukiverkostojen roolin vahvistaminen ja sen tukeminen, mitä keinoja meillä siihen olisi?

Palvelujärjestelmän ja tuen tarpeiden tulisi lähtökohtaisesti kohdata erilaiset omaishoitoperheet. Tieto eri tuen muodoista ja niiden kehittäminen yhdessä käyttäjien kanssa on ainoa keino tuoda onnistumisen kokemuksia arkeen. Miksi palvelujärjestelmän palapelin osasia ei voi olla esillä jo alusta asti, tieto olemassa olevista mahdollisista palveluista auttaisi ainakin minua jo jaksamaan, voin olla väärässäkin. Voi olla, että joku ei edes halua kuulla mahdollista palveluista ennakoivasti, olemme yksilöllisiä.

Automaattisesti ehkä liian kaavanomaisestikin tarjottavat palvelut eivät aina tue omaishoitoperhettä. Olen itse miettinyt, että miksi helposti omaishoitajaa lähdetään herkästikin jopa ”syyllistämään” pitämättömistä vapaista tai kysytään miksi perhe ei ota kotiin esim. kotihoitoa avuksi. Omaishoitajien vertaistukiryhmässä käynyt omaishoitaja totesi, että hän uupui heille tarjotuista palveluista, koska ne eivät kohdanneet yksilöllistä tarvetta.

Voiko tarjottu palvelu tuoda helpotusta arkeen? Voisiko omaishoidon vapaat helpottaa tilannetta? Entäs muutama harkinnanvarainen lisäpäivä, auttaisiko se jaksamaan, ja lopputulemana olisi hyvinvoiva omaishoitaja. Kyllä jos ne on yhdessä räätälöity ja juuri perheelle soveltuvat.

Palvelevatko nykyiset omaishoidon vapaan vaihtoehdot omaishoitoperheitä, miksi vain osa hyödyntää niitä? Onko palvelujärjestelmä liian taipumaton ja jäykkä ideoimaan uusia tai onko prosessit liian pitkiä. Nyt jos pohditaan korona- ajan tuomia rajoitteita ja haasteita, olisi ollut loistava paikka olla ketterä ja uskaltaa kokeilla uusiakin keinoja. Yksi omaishoitaja totesi muutama viikko sitten, että jos vain voisi hän vaihtaisi kaikki vapaansa kotiin tuotaviin aterioihin, – kun hoidettavalle tuttu, turvallinen lyhytaikaispaikka sulki ovensa poikkeustilanteessa ja vapaat on vielä pitämättä ja ollaan jo jaksamisen äärirajoilla. Puhelimessa erityisnuoren äiti olisi kaivannut kotiin henkilökohtaista apua nuorelleen toimintakeskuksen mentyä kiinni ja lisäksi kotiin tuotavaa vapaata vuorokausina.

Omaishoitajan omat toiveet ja tarpeet jäävät usein taka-alalle. Omaishoitajan käsitys hoivan antajana olemisesta, millainen se on perheen näkökulmasta tarkastellen? Millainen on omaishoitajan rooli ja kuulemmeko omaishoitajan äänen aidosti?

Kumppanuutta, osallisuutta ja kehittävää näkökulmaa – perheiden näköistä tukea sitä omaishoitaja toivoo jaksamisensa tueksi niin järjestöiltäkin sekä kunnilta. Monta kysymystä, monta aukkoa, monia toiveita eri näkökulmista katsellen. Hyvinvoiva omaishoitaja on se tärkein asia, koska omaishoitaja mahdollistaa läheisen, hoidettavan asumisen omassa kodissa ❤️❤️

OmaisOiva-koordinaattori Minna Mäenpää
Hiiden Omaishoitajat ry

Takaisin

Back To Top